Kesä 2020 – bucket list

Tosiaan, kesä tuli ja rajoituksia purettiin. Tästä on nyt reilu viikko aikaa, enkä vieläkään ole oikein osannut tarttua vapaamman elämän tuomiin mahdollisuuksiin. Olen jatkanut elämääni melko lailla omaan pihapiiriin rajoittuneessa koronakuplassa, ja nauttinut siitä täysin siemauksin. Jopa lähi-Prismaan lähteminen tuntuu äärimmäiseltä ponnistukselta. Kuulen kuinka ihmiset ympärillä kertovat ravintolakokemuksistaan ja siitä kuinka ihanaa on ollut olla terassilla pitkästä aikaa. Kuinka mukavaa on, kun kaupungilla näkee taas ihmisiä. Itse en vain jotenkin osaa kaivata tätä kaikkea – pitäisikö sitten, jaa-a. Ehkä olen taantunut introverttiudessani vielä yhden askeleen kohti totaalista erakoitumista, tai sitten vain nautin kotona olemisesta niin paljon. Ainakin yritän vakuuttaa itselleni, että kyse on jälkimmäisestä.

Oli miten oli, kesä on nyt täällä. Vauvavuodesta on jäljellä kolme kuukautta ja minun töihinpaluuni koittaa kahden kuukauden kuluttua, APUA! Juurihan minä vasta olen päässyt tähän kaikkeen mukaan. Tämän lisäksi tämä kesä on merkityksellinen siksi, että saamme viettää lähes koko kesän vauvakuplassa uuden uutukaisen perheemme kesken, ja näyttää Maralle, että kyllä tänne pohjolan perukoillekin vaan kannatti syntyä – noin niinkuin maantieteellisessä mielessä siis.

Kesä menee aina ihan hirveän nopeasti ja juuri nyt viikot tuntuvat oikein vilisevän ohitse. Kohta on juhannus, mikä tarkoittaa sitä, että kesä onkin jo melkein puolivälissä, olkoonkin, että Suomen kesät ovat viime vuosina ulottuneet pitkälle elokuuhun. Vaikka koenkin olevani nykyisin harvinaisen laid-back ja karsastan bucket-listejä jossain määrin, en kuitenkaan edelleenkään ole kovinkaan spontaani ihminen. Jotta en töihin palatessani havahtuisi raukean leppoisten kesäpäivien livahtaneen ohitse kuin varkain, päätin listata ylös muutamia must do-juttuja tälle kesälle.

Tässä siis tulee KESÄ 2020 BUCKET LIST:

Jäätelön syönti. Hah, ei tässä nyt sentään mitään benjihyppyjä ole tarkoitus hyppiä. Jumitan yleensä aina yhdessä jäätelömaussa koko kesän, viime kesänä se oli suklaa-nougat ja sitä ennen suklaa. Ei vanhanajan suklaa, se on kamalaa. Tänä kesänä aionkin haastaa itseni maistamaan ainakin viittä eri jäätelömakua jäätelökioskeista. Kauppatavarassa pysyttelen Marianne-puikoissa ja Ässä Mix-mehujäissä, koska joku roti nyt tässä itsensä haastamisessakin.

Järvessä uiminen. Muistan lapsuuteni kesistä sen, kuinka jaksoimme pulikoida mökkijärvessämme tuntitolkulla traktorin sisäkumin päälle pomppien. Viime vuosina uiminen on kuitenkin jostain syystä rajoittunut pikaisiin pulahduksiin, mieluiten vielä saunasta käsin. Loppukesä 2018 kylläkin oli poikkeus: elokuun kuolemanhelteet ja loppuunmyydyt tuulettimet ajoivat meidät joka iltaiselle iltauinnille Rauhaniemeen. Siinä auringon laskiessa yli 20-asteisessa vedessä polskiessa ei paljoa huolet painaneet. Tänään kastoin talviturkkini Lahdesjärvessä ja huomenna taidan suunnata samaan paikkaan heti uudelleen!

Ainakin yhdet päiväunet riippumatossa. Mikään ei ole niin ihanaa kuin nukahtaa ulkona leppeään kesätuuleen ja herätä ennaltamääräämättömän ajan kuluttua virkeänä.

Lukeminen. Kesäisin tulee jostain syystä aina luettua enemmän, niin lehtiä kuin kirjojakin. Jostain syystä lukeminen on ollut viime kuukaudet jäissä, enkä ole oikein saanut tartutuksi kirjaan. Myrskyluodon Maija kuitenkin odottelee yöpöydälläni uusintakierrosta, ja aionkin aloittaa sen piakkoin. Viime kesän köllöttelin tukevasti aurinkotuolissa raskausmahani kanssa, ja luin kirjan toisensa perään – se oli ihanaa. Muistakaahan kuitenkin suojautua auringolta, Suomenkaan helteissä SPF50 ei ole lainkaan liioittelua.

Toriaamiainen. Kesälauantai ja aamiainen Tammelan torilla, pakko kokea ainakin kerran kesässä.

Tuoreet marjat. Siis parempaa ei ole, eikä tule. Maksavat maltaita, mutta osa viikon kauppabudjetista on aivan ehdottomasti budjetoitava mansikoihin, kirsikoihin ja herneisiin. Pensasmustikoita ja vadelmia voidaan ostaa sitten pyhäpäivien kunniaksi, kun ei tässä miehen edessä siintävän hoitovapaan ansiosta nyt sentään mitään kroisoksia olla.

Kotieläinpiha. Lapsuuteni kesiin kuului mökkeilyn ja uimisen lisäksi jokakesäiset visiitit kotieläinpihoille, ja olen odottanut malttamattomana, että saisin viedä Marankin sellaiselle. Tyyppi meinaa tikahtua innosta, kun ikivanhat kissamme löntystelevät välinpitämättömänä ohitse, joten voin vain arvailla, kuinka korkeataajuisista riemunkiljahduksista saammekaan kotieläinpihalla nauttia!

Luontopolut ja luonnonpuistot. Keräsin tässä taannoin Facebookissa suosituksia hyvistä luontoreiteistä tässä Tampereen lähistöllä, ja uusia kohteita onkin nyt katsastamatta useampia! Ajattelimmekin tehdä tästä sunnuntaitradition, ja tätähän voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle syksyynkin – enpä keksi parempaa konstia ladata akkuja tulevaa työviikkoakin ajatellen.

Eväsretket ja piknikit. Eväät kuuluvat tietenkin olennaisena osana luontopoluilla haahuiluunkin, mutta mikseipä eväsretkelle voisi lähteä varta vasten hieman lähemmäskin. Vähintään yksi puistopiknik on myös ehdottomasti pidettävä, kuohuviinin kera mieluiten.

Grilli-iltama ystävien kanssa. Tai miksei vaikka kaksi. Kesäisin saa tapaamisia sopia usein kalenterit kourassa ja vapaat kesäviikonloput ovat yleensä harvassa, on häitä ja muita menoja. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että tämä kesä tulee olemaan erilainen. Ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa ja iso osa ystävistänikin on lomalla jo nyt. Ja vaikkei olisikaan, niin voihan yhteisen ruokahetken järjestää arkenakin. Yksi tekee salaatin, toinen tuo uudet potut ja kolmas grillattavat – eipä siihen muuta tarvita ja ystäviä ei voi koskaan nähdä liikaa!

Ulkona syöminen. Kaikki ruuat aamupuurosta iltapalaan syödään ulkona, jos vain keli sallii. Marakin nauttii silminnähden siitä, kun saa syödä iltapuuronsa terassilla. Ja se kesäillan keveys lintujen lauleskellessa ja auringon vielä hieman värittäessä kesätaivasta – siinä kiteytyy itselleni kesän olemus tietyllä tapaa.

Hyvään sarjaan koukuttuminen. Olemme katselleet viime aikoina lähinnä dokumentteja ja Master Chefiä, ja kunnollisesta sarjamaratonista on jo aikaa. Valinnanvaraa siis on, ja luulen että hiljattain aloittamastamme Fargo:sta saamme ainakin yhden tällaisen.

Elokuvien katselu. Olen ehkä enemmän sarja- kuin leffaihmisiä, mutta hyvän elokuvan katselu jättää parhaimmillaan samanlaisen jäljen kuin hyvä kirja. Mikä olisikaan parempi tapa viettää kesäistä sadepäivää, kuin syventyä vihdoinkin niihin kaikkiin Oscar-leffoihin, jotka on pitänyt katsoa jo ajat sitten.

Hyötyliikuntaa ja kävelylenkkejä. Jos en nyt normaalistikaan varsinaisesti hihku innosta, kun ajattelen lihaskuntojumppia tai muita vastaavia vaivalloisia liikuntasuoritteita, niin näin kesän tullen sitten vielä vähemmän. Aionkin ylläpitää kuntoani (ja selkäjumejani) kyykkimällä kotipihassa kasvien parissa, ajamalla nurmikkoa ja tietenkin kyyditsemällä arvon herra-Maraa rattaissa. Paljon mukavampaa.

Pihan kunnossapito ja perennapenkin suunnittelu. Voi luoja. Jos olisin osannut tämän kohdan ennustaa parikymppisenä, niin olisin voinut samalla alkaa osakesijoittajaksi ja rikastua sillä. Mutta niin ne ajat vain muuttuvat, sanoisi varmaan miehenikin, joka lampsi tänään pihassa kiukkuisena kastelukannua heilutellen ja kirosi vinossa olevaa pallotuijaa. Mutta siis oikeasti, pyrkimyksenä on pitää hengissä vaivalla istuttamani kesäkukat ja yrtit, ja kitkeä rikkaruohoja sitä mukaa kun niitä ilmaantuu – siis koko ajan. Ihanaa hommaa, mihin en kuuna päivänä olisi uskonut hurahtavani.

Omat hetket. Niin paljon kuin rakastankin koko perheen kesken hassuttelua ja olemista, tulee oma pieni rauhoittumishetki välillä enemmän kuin tarpeeseen. Eräänä iltana nautiskelin pari lasillista punaviiniä terassilla ja uppouduin väkertämään makramee-seinävaatetta – kuinka rentouttavaa. Toimii myös teemukin ja hyvän lehden kera. Koko päivän touhuttuani olen yleensä rentoutunut iltaisin somehetken parissa, mutta näin kesällä vieläkin rentouttavampaa on jättää puhelin sisälle, ja fiilistellä auringonlaskua ja kesäiltaa terassilta käsin ilman sen kummempia ulkoisia ärsykkeitä.

Ja lopuksi se kaikkein tärkein: kaikenlaisen stressin välttäminen. Kesällä sisällä saa olla hieman sotkuista, koska kaikki aika vietetään kuitenkin ulkona. Kaupasta ostetaan ruokia, joita on helppo nakata grilliin ruuanlaittoinspiraation ollessa teillä tietämättömillä, ja tarvittaessa jäätelö menee hyvästä välipalasta. Mikään ei ole niin justiinsa.

Tavallisia, ihania asioita, jotka tekevät kesästä kesän.

Minkälaisia asioita sinä odotat tältä kesältä?

Yksi ajatus artikkelista “Kesä 2020 – bucket list”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s